Itsetunto ja Työnhaku

Tällä hetkellä ei missään päin Eurooppaa voida sanoa, että töitä olisi tarjolla yllin kyllin. Työttömyyttä on kaikissa koulutusluokissa eikä töitä ole tarjolla kaikille. Miten sitten osa löytää töitä, ja toiset joutuvat jopa vuosiksi työttömyyden kierteeseen?

Miksi kaikille ei löydy töitä, onko kyse hakijasta, vai markkinoista, vai eikö paikat ja hakijat vain löydä toisiaan. Onko yksi osa selitystä eurooppalaisen ihmisen perustyytyväisyyden tason nousu, ja kritiikki työpaikkoja ja työntekoa kohtaan. Onko ajatus oman itsen arvosta kohonnut niin korkeaksi, että aivan kaikki mahdolliset työpaikat eivät enää kelpaa koska:

• niistä ei makseta tarpeeksi
• työpaikka ei ole lähellä
• työpaikka ei tunnu kivalta

Haluavatko ihmiset löytää tai saada työpaikan, joka on yhtä helppoa kuin nettikasino pelaaminen? Jos nettikasinolla pääsee parilla klikkauksella, odottavat myös töitä etsivät ja hakevat ihmiset, että uuden työpaikan saa vain istumalla ja klikkailemalla?

Miten itsetunto vaikuttaa työnhakuun

Itsetunto vaikuttaa työnhakuun jo ennen ensimmäistä hakemusta. Työnhakija tekee päätöksiä omasta osaamisestaan, sopivista tehtävistä ja siitä, kannattaako avoimeen paikkaan edes tarttua. Hyvä itsetunto ei tarkoita kovaa itsevarmuutta, vaan se tarkoittaa realistista käsitystä omista vahvuuksista, rajoista ja oppimiskyvystä. Toisaalta viime vuosikymmenten eurooppalaisen yhteiskunnan suuntautuminen pois yhdessä tekemisestä kohti yksittäisen ihmisen omaa napaa, voi tuoda tähän perusajatteluun omat ongelmansa.

Työn loppuessa voi mennä hetki ennen kuin uuden työpaikan hakeminen tulee ajankohtaiseksi. Silloin kannatta miettiä ensin:

• mitä hän osaa
• mitä hän haluaa
• miksi juuri hän olisi hyvä valinta
•  tutki mitä on tarjolla

Hakemuksen kirjoittaminen voi tuntua pieneltä myyntipuheelta. Toisaalta työhakemukseen voi hyvin myös laittaa, ettei osaa työtä, mutta on valmis asettamaan itsensä täysin yrityksen käyttöön oppiakseen uusia taitoja ja uuden ammatin. Yritykset arvostavat, jos työnhakija tuntee ja tietää yrityksen, sekä edes pyrkii ymmärtämään yrityksen tulevaisuuden tavoitteita.

Moni työnhakija aliarvioi itseään juuri silloin, kun hänen pitäisi tehdä näkyväksi oma osaamisensa. Työkokemus, opiskelu, harrastukset, vapaaehtoistyö ja elämänkokemus voivat kaikki tuottaa taitoja, mutta niitä ei aina tunnisteta osaamiseksi.

Älä väheksy omaa itseäsi tai osaamistasi. Ole ylpeä siitä, mitä osaat tehdä, ja tuo se esille.

Työnhaussa itsetunto näkyy siksi erityisesti siinä, osaako hakija sanoittaa vahvuutensa ilman vähättelyä, ja osaako hän tuoda esille niitä syitä, miksi työnantajapuolen pitäisi hänet palkata. Jos työnhakija ei pysty kertomaan mitään hyvää syytä, miksi työnantajan pitäisi hänet palkata, on hyvin todennäköistä, ettei työnantajakaan näe niitä syitä.

Työnhaku testaa mieltä

Työnhaku voi olla innostava vaihe, mutta se voi olla myös kuormittava prosessi. Media on monesti kirjoittanut hakijoista, jotka ovat lähettäneet jopa satoa työhakemuksia. Hakija lähettää hakemuksia, odottaa vastauksia ja kohtaa tilanteita, joissa palautetta ei tule lainkaan. Hiljaisuus voi alkaa tuntua arvioksi omasta ihmisarvosta, vaikka todellisuudessa rekrytointipäätökseen vaikuttaa moni asia, jota hakija ei näe. Mutta jos työnhakija on hakenut satoja työpaikkoja, onko hän asennoitunut työnhakemiseen vain pakollisena tehtävänä, vai onko hän oikeasti harkinnut omia ominaisuuksiaan, ja sitä mihin hän oikeasti olisi hyvä?

Torjunta on työnhaussa tavallista, mutta se ei tee siitä helppoa. Yksi kielteinen vastaus voi vielä mennä olan kohautuksella, mutta useampi peräkkäinen pettymys voi nakertaa uskoa omaan tekemiseen. Siksi työnhaussa tarvitaan myös tunnetaitoja, ei vain hyvää CV:tä. Työnhakija on myös hyvä ottaa selvää asioista, jotka liittyvät haettavaan työtehtävään sekä haettavaan yritykseen.

Itsetunto suojaa työnhakijaa siltä, että jokainen rekrytointiprosessi muuttuisi henkilökohtaiseksi mittariksi. Hakija voi epäonnistua yhdessä haussa ja olla silti pätevä, kehittyvä ja arvokas.

Muista työnhaussa:

• Mieti viisi vahvuutta itsestäsi ja miten ne voisivat auttaa yritystä, jonne haet töihin – ole rehellinen
• Muokkaa CV niin, että se kertoo tuloksista eikä vain tehtävänimikkeistä.  (katso neuvoja mm. Duunitorilta)
• Pyydä luotettavalta ihmiseltä palautetta osaamisestasi.
• Harjoittele haastatteluvastauksia ääneen ennen haastattelua.
• Rajaa työnhakuun käytetty aika, jotta palautuminen säilyy.
• Muista, että kielteinen vastaus ei ole arvio ihmisarvostasi.
• Hae myös paikkoja, joissa täytät suurimman osan vaatimuksista, et kaikkea.

Työ on muutakin kuin vain titteli.

Osaaminen pitää tunnistaa

Työnhaun yksi keskeinen taito on oman osaamisen tunnistaminen. Työmarkkinatori muistuttaa, että osaaminen on muutakin kuin tutkintoja ja työkokemusta. Ihminen oppii koko elämänsä ajan, ja osaamista kertyy myös tilanteista, joita ei aina osata kirjata ansioluetteloon. Kyse on myös omasta itsestä, ja siitä, mitä on valmis tekemään työpaikan eteen. Lisäkurssit, aktiivinen kontaktointi yritykseen, yrityksessä käyminen ja yrityksen toiminta-alan uutisten seuranta – jos perusasiat ovat kunnossa ja työnhakija pystyy tuomaan esille todellisen mielenkiintonsa alaa ja työpaikkaa kohtaan, nostaa se hänen mahdollisuuksiaan jopa enemmän kuin pelkät todistukset ja oma työhistoria. Työhistoria on kuitenkin nimenomaan vain historia, ja jokainen uusi työpaikka on uusi alku, jossa historian menestykset ovat nollattua tilastotietoa.

Itsetunto vahvistuu, kun oma osaaminen muuttuu epämääräisestä tunteesta sanoiksi. Hakija voi huomata, että hän ei ole “vain ollut asiakaspalvelussa”, vaan hän on ratkaissut ongelmia, hoitanut paineisia tilanteita, kuunnellut erilaisia ihmisiä ja pitänyt arjen prosessit liikkeessä. Oman itsensä tutkiminen ja omien taitojen ymmärtäminen auttavat todellisessa työnhaussa.

Työterveyslaitos korostaa, että työnhaku helpottuu, kun hakija tietää, mitä hän osaa ja missä hän on hyvä. Kaikkea ei tarvitse osata ennen työn aloittamista, mutta omaa osaamista kannattaa päivittää ja peilata haettavaan tehtävään.

Työttömyys ei määritä arvoa – monesti työn loppuminen ei ole työntekijän syy

Työttömyys voi vaikuttaa mielialaan ja minäkuvaan, vaikka ihminen tietäisi järjellä tilanteen johtuvan markkinoista, organisaatiomuutoksista tai muista ulkoisista tekijöistä. Työttömän yksi tärkein ominaisuus on jaksaminen, ja itsestä huolehtiminen on avainkysymys myös tulevan työpaikan suhteen.

Itsetunto tarvitsee todisteita arjesta. Ne voivat olla pieniä onnistumisia, kuten hyvin muotoiltu hakemus, uusi kontakti, päivitetty CV tai rohkea soitto rekrytoijalle.

Työhakemista ei saa myöskään tulla automaatiota, missä saman hakemuksen lähettäminen toistetaan kerta toisensa jälkeen miettimättä edes niitä todellista mahdollisuuksia vrt omat taidot ja toiveet. On hyvä ymmärtää, että todellisessa maailmassa ei aina ole saatavilla kaikkea sitä, mitä itse haluaisi, ja monet työtehtävät pitävät sisällään myös tehtäviä, jotka eivät ole niitä kaikkein kivoimpia, mutta se on kuitenkin työtä.

Lopulta kyse on luottamuksesta

Itsetunto ja työnhaku kulkevat käsi kädessä, koska työnhaku pakottaa sanoittamaan oman arvon. Se ei tarkoita, että jokaisen hakijan pitäisi olla itsevarma esiintyjä tai myyntihenkinen oman elämänsä brändi. Se tarkoittaa, että hakija oppii katsomaan osaamistaan rehellisesti ja puhumaan siitä ymmärrettävästi. Jokainen meistä on erilainen ja välillä oman alueen yritystilanne on sellainen, että muuttaminen voi olla ainoa mahdollisuus oikeasti löytää töitä.

Oma aktiivisuus on tärkeää. Osa työpaikoista ei ole missään näkyvissä. Ota yhteyttä yrityksiin, joiden tiedät omaavan mahdollisia tehtäviä, jotka osaisit tehdä, ja joissa osaamisellasi olisi yritykselle hyötyä. Aina ei tarvitse odottaa mahdollisuutta. Mahdollisuuksia voi myös luoda itse.